Perinteiset suomalaiset ruoat

Suomessa on tiettyjä tärkeitä ruokalajeja, jotka säilyvät perinteinä vuosikymmenestä toiseen. Niiden reseptit siirtyvät sukupolvelta toiselle ja niitä syödään kodeissa ympäri vuoden. Suomalainen perinneruoka on arvostettua ja perinteisiä aterioita tarjoillaan kouluissa ja työpaikoilla. Toki Suomessa syödään paljon muutakin, mutta tässä muutamia tärkeimpiä suomalaisia perinneruokalajeja. Näitä voi tarjoilla vaikka Suomessa vieraileville ulkomaalaisille esitellessäsi suomalaisia perinteitä.

Pääruoka

Suomessa syödään paljon perunaa ja lihaa. Ne kuuluvat perusruokapöytään. Tärkein lihaa ja perunaa sisältävä ruoka on karjalanpaisti. Se valmistetaan porsaan- ja naudanlihasta, perunasta, porkkanasta ja sipulista. Ruokaa kypsennetään uunissa hitaasti monta tuntia, kunnes liha on ihanan mureaa. Lisämakua saadaan laakerinlehdistä ja lantusta. Karjalanpaistin maku vain paranee päivä päivältä. Sen lisänä voidaan tarjota ruisleipää voin kera. Toinen tärkeä suomalainen ruokalaji on rosvopaisti. Se valmistetaan lähes mistä tahansa lihasta. Liha paistetaan kypsäksi maan alle kaivetussa kuopassa. Kuopan pohjalle laitetaan hiekkaa ja sen reunoille sekä pohjaan asetellaan tiiliä tai kiviä. Niiden päällä poltetaan nuotiota useita tunteja, kunnes kuoppa on kuuma. Hiillos nostetaan pois ja sen tilalle laitetaan liha, joka on kääritty voipaperiin, folioon sekä märkiin sanomalehtiin. Liha peitetään hiekalla ja senannetaan kypsyä kuopassa useiden tuntien ajan (puolitoista tuntia per kilo). Nimi rosvopaisti tulee siitä, Veikko Huovisen romaanissa Lampaansyöjät rosvot kävivät varastamassa lampaan ja paistoivat sen sitten kuopassa niin, etteivät he jääneet siitä kiinni.

Tilliliha on yksi suomalaisista perinneruoista. Sen valmistuksessa vasikanlavaa tai muuta luullista lihaa kypsennetään tilliliemessä. Hapanimelä valkokastike saa makunsa sokerista, etikasta tai sitruunasta. Ruokalaji oli erityisen tarjottua 70- ja 80-luvun kouluruokailussa. Se on kouluruokana nykyään harvinaisempaa, mutta jotkut koulut ovat viime aikoina herättäneet ruokalajin eloon. Makaronilaatikko lienee yksi kokatuimmista ruokalajeista. Sen valmistus on helppoa ja sen oppii koululainenkin. Keitettyjen makaronien sekaan sekoitetaan jauheliha ja munamaito ja kokonaisuus laitetaan uuniin. Makaronilaatikko on aivan perusruokaa, jota jotkut kuitenkin tuunaavat monipuolisemmaksi lisäämällä esimerkiksi kasviksia. Mukaan sopii myös Koskenlaskija-juusto tai pekoni. Kalakeitto kuuluu ehdottomasti suomalaisten talvipäiviin. Se toimii lämmikkeenä kylminä pakkaspäivinä, mutta toisaalta se sopii hyvin myös kesään. Keitto valmistetaan yleisimmin seitistä tai lohesta ja liemi voi olla joko kalaliemi- tai maitopohjainen. Loraus kermaa tuo keittoon täyteläisyyttä. Mustamakkara on aito tamperelainen herkku. Sen historia ulottuu pitkälle, 1500-luvulle saakka. Mustamakkaran ainesosiin kuuluu nykyään mm. sianliha, sianveriproteiini, ruisrouhe ja sipulijauhe. Aiemmin makkaraan käytettiin lihaa, verta, kamaraa ja ryynejä. Mustamakkaraa syödään perinteisesti puolukkahillon ja kylmän maidon kanssa. Tampereella mustaamakkaraa saa ostaa esimerkiksi Tammelantorilta ja Laukontorilta lämpimänä välipalana.

Muita ruokia

Kalakukko on suomalainen, tarkemmin ottaen savolainen, perinneruoka. Se on rekisteröity EU:n aidoksi perinteiseksi tuotteeksi. Kalakukko tarkoittaa ruokaa, jossa ruiskuoren sisälle on leivottu yleensä kalaa ja sian kylkeä. Kalakukko on monen suomalaisen herkku ja monet Savossa kävijät hakevatkin tuliaisiksi erityisesti kalakukkoja.Vispipuuro keitetään mannasuurimoista ja puolukoista. Se vispataan ilmavaksi ja nautitaan kylmänä maidon kera. Puuro voidaan valmistaa myös viinimarjoista ja toiset pitävät siitä lämpimänä. Puuro on kauniin vaaleanpunaista ja se on monelle suomalaiselle suurta.

Muita ruokia

Suomalainen ruisleipä valmistetaan aidosti 100% rukiista. Se voidaan tehdä joko taikinajuureen tai hiivaan. Ennen vanhaan ruisleipää kutsuttiin vain leiväksi tai mustaksi leiväksi, sillä se oli keittiön tärkein leipä. Ruisleivät säilytettiin tuvan kattoon ripustetuissa vartaissa. Niitä leivottiin vain pari-kolme kertaa vuodessa. Leivät kuivuivat, mutta niitä kostutettiin ennen syömistä.

Uusimmat Viestit